Turun on määrä olla hiilineutraali vuonna 2029. Helpoimmat ja nopeimmat toimet hiilineutraaliuden saavuttamiseen on mitä luultavammin jo tehty ja edessä on kunnianhimon nosto, jotta tavoite saavutetaan. Yksi merkittävä päästölähde on liikenne.
Erilaisten liikkumismuotojen tulee olla tasapainossa keskenään. Tällä hetkellä tilanne ei ole tasan, vaan autolla liikkuminen on yksinkertaisesti helpompaa kuin pyöräily tai julkisilla liikkuminen. Tiedän, että moni autoilija on kanssani asiasta eri mieltä. Näen kuitenkin, että autoilun tilanteen säilyttäminen ennallaan ja muiden liikkumismuotojen edistäminen ei vähennä autoilijan asemaa vaan se tasapainottaa eri liikkumismuotojen mahdollisuuksia. Kuljen itse ympäri vuoden niin pyörällä, bussilla kuin autollakin.
Auton kyytiin pääsee lähes suoraan omalta ovelta, perille pääsee lähelle ja parkkipaikka löytyy usein jopa lähempää kuin pyöräparkki, varsinkin jos parkista on valmis vähän maksamaan. Parkkimaksut ovat Turussa pääsääntöisesti kohtuullisia, varsinkin jos niitä vertaa siihen, että bussilla edestakainen matka maksaa 6,30 euroa.
Pyöräily on Turussa suosittua kesäisin ja moni valitseekin keväällä pyörän, mutta syksyn tultua siirtyy pyörät jälleen varastoon. Eikä ihmekään, onhan pyöräteiden ylläpito talvella olematonta. Kehitystä on tapahtunut, mutta vielä on paljon tehtävää, jotta ympärivuotinen pyöräily olisi houkuttelevampaa yhä useammalle. Osa Turun pyöräreiteistä kuuluu tehostetun talvikunnossapidon piiriin. Näiden niin sanottujen talvipyöräilyreittien välissä tiet ovat talvisin lumen ja jään peitossa. Risteysalueilla lumet on usein myös aurattu autotieltä pyörätielle, jolloin pyöräily on paikoittain lähes mahdotonta.
Miten sitten julkinen liikenne? On huvittavaa lukea omia vanhoja tekstejä, joissa totean, että bussien runkolinjauudistus on saatava mahdollisimman pian, ei vasta 2025. Miten kävikään? Runkolinjauudistus on määrä ottaa käyttöön heinäkuussa. Se tulee lisäämään joukkoliikenteen saavutettavuutta ja toivon mukaan myös julkisen liikenteen käyttäjämäärät lisääntyvät samalla. Pitkällä aikavälillä runkolinjauudistuskaan ei yksin kuitenkaan tule riittämään, sillä Turussa on kaikkein maltillisimmankin skenaarion mukaan 40 000 uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä.
Liikenteen päästöjä pystytään vähentämään merkittävästi panostamalla autoilun rinnalla muihin liikkumismuotoihin. Kannustamalla turkulaisia valitsemaan pyöräilyn, kävelyn tai julkisen liikenteen, jää teille enemmän tilaa sitä tarvitseville ja päästöt vähenevät. Joukkoliikenteen runkolinjauudistus lisää joukkoliikenteen ajotunteja ja sitä myötä houkuttelevuutta. Tämän rinnalla tulevan väestömäärän kasvun myötä tarvitsemme kuitenkin myös muita julkisen liikenteen ratkaisuja. Raitiotie ei ratkaise vuoden 2029 päästötavoitetta, mutta se on merkittävä kaupunkikehityshanke, joka meidän olisi uskallettava tehdä. Tämän rinnalla tietenkin pyöräteiden kehitys on oleellisessa asemassa liikenteen sujuvoittamisessa.