Tiesitkö, että kuntien tehtävänä on yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla? Asiasta säädetään liikuntalaissa (2015/390). Sen mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä liikunnalle järjestämällä liikuntapalveluita sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioiden. Turussa liikkumattomuus on huolestuttavalla tasolla. Vuoden 2023 lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä mittaavan MOVE!-mittauksen mukaan 40 %:lla turkulaisista 5. luokkalaisista on heikko fyysinen toimintakyky.
Turku on ryhtynyt toimiin tilanteen parantamiseksi. Olen päässyt liikuntalautakunnassa pureutumaan tarkemmin Turun liikuntapalveluihin ja toimiin, joilla liikkumattomuus saataisiin käännettyä takaisin innostukseen liikunnasta. Tällä kaudella on tehty paljon uudistuksia kaupungin liikuntapaikkaverkkoon ja avustusjärjestelmään. Taustalla on ajatus kannustaa turkulaisia säännöllisempään liikuntaan.
Kaksi isoa muutosta liikuntapalveluihin liittyen tällä kaudella ovat olleet liikuntapaikkojen hintauudistus sekä lasten ja nuorten BOOSTII-etu. Hintauudistus otettiin käyttöön 2024 vuoden alusta ja siihen liittyvään kirjoitukseen voit tutustua täällä.
BOOSTII-etu alkoi tämän vuoden alusta. Kyseessä on kaupungin tarjoama taloudellinen tuki, joka kannustaa 7–19-vuotiaita turkulaisia lapsia ja nuoria säännölliseen liikuntaharrastukseen. Jokainen turkulainen lapsi ja nuori on oikeutettu etuun automaattisesti ja edun voi käyttää turkulaisessa seurassa tai yhdistyksessä järjestettävän ohjatun liikuntaharrastuksen kausimaksuihin. Vähävaraisille perheille maksetaan lisäksi erillistä tukea liikuntaharrastuksen mahdollistamiseksi.
Isompien uudistusten lisäksi liikuntapaikkoja on kehitetty muun muassa ottamalla huomioon, että kaikissa uusissa koulujen kunnostus ja rakennusprojekteissa on liikuntamahdollisuuksia niin sisä- kuin ulkotiloissa. Samalla ulkoliikuntapaikkoja, kuten lenkkipolkujen valaistuksia ja ulkokuntosaleja on kunnostettu ja lisätty. Myös isompia investointeja on käynnissä, niistä olen kirjoittanut aikaisemmin lähiliikuntapaikkojen yhteydessä. Voit tutustua ajatuksiini lähiliikuntapaikoista täältä.
Turku on todella panostanut liikuntapalveluihin, mutta muihin kuutoskaupunkeihin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu) verrattuna Turussa on vähiten liikuntapaikkoja asukasta kohden. Sama koskee uintimahdollisuuksia. Vertailuissa uimahallien vesipinta-alaa on Turussa kaikkein vähiten. Tämä siitäkin huolimatta, että vesipinta-alaan suhteutettuna käyntejä uimahalleissa oli eniten Turussa. Myös asukasta kohden uimahallikäynnit Turussa on toiseksi suurimmat heti Oulun jälkeen. Mitä siis Turussa tulisi seuraavalla kaudella liikuntapalveluiden suhteen edistää? Näkisin, että uimahalleihin investointi on ehdottoman tärkeää. Kävijämäärät huomioiden ei riitä, että Turkuun tulee yksi pieni uimahalli lisää, tarve on useammalle.
Tavoiteena on turkulaisten säännöllisen liikkumisen lisääminen ja sen kannalta nyt tulisikin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että liikuntapaikat ovat lähellä ihmisiä, ympäri Turkua. Harmillisesti tällä kaudella on tapahtunut sen suhteen myös heikennyksiä, kun Paattisten aluetalo suljettiin. Tästä käytiin paljon keskustelua myös liikuntalautakunnassa. Keskusta on tehnyt valtavasti töitä aluetalon eteen ja se on varmaa, että puolustamme lähipalveluita myös jatkossa.