Nuoret voivat huonosti ja opiskelijat uupuvat. Vanhukset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa ja kiireettömän hoidon jonot kasvavat. Sosiaali- ja terveydenhuolto ei ole Turussa kestävällä pohjalla. Resurssit eivät riitä ajoissa puuttumiseen, mikä johtaa liian usein pelkän akuutin ongelman hoitamiseen.
Koronatilanne on tuonut esille entistä vahvemmin Turussa olevat puutteet mielenterveystyössä. Esimerkiksi kouluissa ei ole saatavilla riittävästi tukea tarjoavia ammattilaisia. Tähän ongelmaan on onneksi Turussa jo puututtu ja tilanteen pitäisi ainakin hieman helpottua, kun resursseja Turun kaupungin hyvinvointitoimialalle lisätään. Koulujen oppilashuoltoa vahvistetaan muun muassa koulupsykologeilla ja -terveydenhoitajilla. Mielenterveydestä on kuitenkin huolehdittava myös ennaltaehkäisevästi luomalla lapsille ja nuorille turvallinen ympäristö. Tätä varten on varmistettava, että kouluissa on riittävät resurssit laadukkaan opetuksen takaamiseksi ja yhteistyö koulun, kodin ja muiden palveluiden välillä sujuu saumattomasti. Ketään ei saa jättää yksin.
Hyvinvointiin ollaan valmiita panostamaan, mutta toinen kysymys on, mistä saamme tekijät. Sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee asiantuntijansa ja on sanomattakin selvää, että työntekijöiden hyvinvointi heijastuu asiakkaiden hyvinvointiin. Turun kaupunki on vähentänyt sairaalapalveluiden vuodepaikkoja henkilöstöpulan vuoksi. Osastokokoja ei voida jatkuvasti pienentää. Hoidon tarve ei vähene paikkoja vähentämällä. On puututtava ongelmien juurisyihin: työoloihin, palkkaukseen ja hyvään johtamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan on saatava ansaitsemansa kiitokset.