Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tällä viikolla tiedotteen maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamisesta PISA 2022 -tutkimuksessa. Sen mukaan osaamiserot ovat edelleen suuria, vaikkakin ne ovat kaventuneet vuodesta 2012. Osaamiserojen kaventumisessa ei ole hurraamista, sillä syynä tähän on kantaväestön oppilaiden tulosten voimakas heikkeneminen, ei maahanmuuttajataustaisten osaamisen parantuminen.
Tuloksista ollaan huolissaan ja toimiin tulosten suhteen on jo ryhdytty. Muun muassa perusopetuksen vähimmäistuntimäärää lisätään ja perusopetukseen tehdään oppimisen tuen uudistus. Tämä ei kuitenkaan auta niitä, joiden oppimistulokset ovat matalia nykyisten mittausten mukaan. He ovat jo siirtyneet toiselle asteelle tai korkeakouluun eikä tukea näille koulutusasteille riitä. Päinvastoin maan hallitus päätti leikata ammatillisesta opetuksesta 120 miljoonaa euroa ja korkeakoulujenkin rahoitusta höylätään.
Toisen asteen koulutukseen hakeutuneista maahanmuuttajataustaisista nuorista noin 60-70 % hakeutuu ammatilliseen koulutukseen. Ero näkyy erityisesti ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien kohdalla, joilla on PISA-tulosten mukaan eniten heikkoja osaajia niin matematiikassa (58 %) kuin lukutaidossa (61 %). OECD:n määritelmän mukaan osaamistasoltaan heikoilla oppilailla ei katsota olevan riittäviä tietoja ja taitoja osallistuakseen täysipainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään. Näin ollen he tarvitsevat myös enemmän tukea selviytyäkseen opinnoistaan.
On selvää, että koulutukseen on panostettava samanaikaisesti kaikilla koulutusasteilla. Meillä ei ole varaa tiputtaa yhtäkään ikäluokkaa matkasta. Oppimiseen tarjotulla tuella on suuri merkitys maahanmuuttajataustaisten nuorten oppimiselle ja osallisuudelle. Tukea on kuitenkin lisättävä kaikille nuorille ja jokaisella koulutusasteella, jotta koulutustason nosto Suomessa olisi mahdollista.